Tiiviillä päällystetty betonialapohja
Tiiviillä päällystetty lämmöneristämätön maanvastainen betonilaatta on riskirakenne, jota on käytetty erityisesti kellarin alapohjarakenteena. Rakenne on tavallinen mm. vanhemmissa kellarillisissa rakennuksissa, kuten rintamamiestalot.
Rakenne koostuu betonilaatasta, joka on valettu suoraan maata vasten, ilman lämmöneristettä. Vaurioriski kasvaa, kun laatta päällystetään/peitetään tiiviillä materiaalilla (esim. muovimatto). Tiivis päällystys aiheuttaa sen, että kosteuspitoisuus päällysteen ja laatan välissä alkaa nousta.
Käyttökohteet
Tiiviillä päällystettyä lämmöneristämätöntä maanvastaista betonilaatta-alapohjaa on käytetty sekä pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot) että kerrostaloissa.
Käyttövuodet
Asuinrakennusten kellarin lattioiden valaminen betonista alkoi yleistyä 1900-luvun alussa. 1930-luvulla betoni oli jo yleisesti käytössä myös omakotitalojen kellareissa. Betonilaattoja valettiin jälkikäteen myös 1800-luvun kerrostalojen kellareihin.
Erityisesti toissijaisten kellaritilojen (varastot tms.) lattiat voitiin valaa ilman lämmöneristettä usean vuosikymmenen ajan. Betonilaatan alapuolinen lämmöneristäminen yleistyi vasta solumuovieristeiden myötä 1970-luvulla.
Vielä vuonna 1990 julkaistusta alapohjarakenteita koskevasta RT-ohjekortista löytyy yksi lämmöneristämätön alapohjarakenne. Vuonna 2003 päivitetystä kortista rakenne on poistettu.
Rakenteen yleisimpiä käyttövuosia on hankala määrittää, koska varsinaiseksi riskirakenteeksi alapohja muuttuu vasta, kun se päällystetään tiiviillä. Rakenne tuntuu olevan yleinen erityisesti kellarillisissa rintamamiestaloissa, joissa aiemmin esim. varastokäytössä ollut tila on muutettu asumiskäyttöön. Samassa yhteydessä betoni on päällystetty linoleumilla tai muovimatolla.
Alla on esitetty tiiviillä päällystetyn lämmöneristämättömän maanvastaisen betonilaatta-alapohjan yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa asuintaloissa. Punainen väri tarkoittaa, että käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.
Rakenteen tunnistaminen
Yleensä, jos rintamamiestalon kellarin lattia on päällystetty tiiviillä materiaalilla, kuten muovi-, kumi- tai linoleumimatolla, on syytä epäillä, että kyseessä on riskirakenne.
Rakennekuvista (leikkauskuva tai alapohjan rakennetyyppi) voi nähdä onko betonilaatan alla käytetty lämmöneristettä. Alapuolinen selviää viimeistään betonilaatan läpi poraamalla.
Tiiviillä päällystetyn maanvastaisen lattiarakenteen toiminta on aina syytä varmistaa kosteusmittauksin.
Merkittävimmät riskit
Maanvastainen tiiviillä päällystetty lämmöneristämätön betonilaatta-alapohja sisältää riskejä, joista merkittävimpiä ovat:
- Rakenteen alta puuttuu maakosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva kerros (esim. sora/sepeli), jolloin kosteus pääsee nousemaan betonilaattaan.
- Lämmöneristämättömän maanvastaisen rakenteen kosteuspitoisuus nousee myös maasta vesihöyrymuodossa siirtyvän kosteuden (diffuusion) seurauksena.
- Tiivis lattiapäällyste estää kosteuden kuivumisen sisäilmaan.
- Kosteus saattaa vaurioittaa lattiapäällystettä tai sen liimakerrosta.
- Vaurioituneesta päällysteestä/liimasta haihtuu sisäilmaan kemiallisia orgaanisia yhdisteitä (VOC).
- VOC-yhdisteet heikentävät sisäilman laatua ja voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia.
Vaurioitumisen todennäköisyys
Maanvastaisen lämmöneristämättömän betonilaatan päälle levitetyn tiiviin lattiapäällysteen vaurioituminen on todennäköistä.
Vaurion syntymiseen saattaa kuitenkin kulua useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä erityisesti, jos betonilaatan alla on käytetty kapillaarikatkokerrosta. Rakenteen kastuminen pelkän diffuusion vaikutuksesta on hidasta.
Onneksi vaurion korjaaminen on myös helppoa, sen kun poistaa vaurioituneen päällysteen ja mahdollistaa betonin kuivumisen ylöspäin.
Vaurioriskiä pienentävät asiat
Maanvastaisen betonilaatta-alapohjan kosteusvaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:
- Rakennuksesta poispäin kallistavat vierustojen maanpinnat, sadevesien ohjaaminen pois sokkelin luota sekä toimivat salaojat.
- Hyvä ja kuiva perusmaa.
- Laatan alta löytyvä kapillaarikatkokerros esim. sora tai sepeli.
- Kahdesta laatasta valettu rakenne, jossa laattojen välissä on käytetty vedeneristettä (esim. pikisively).
- Laatan alapuolinen lämmöneriste (EPS, XPS tms.).
- Hyvin kosteutta kestävä ja vesihöyryä läpäisevä lattiapäällyste.
Lue lisää: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?
