Maanvastainen puukoolattu lattia
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne on pientalojen yleinen riskirakenne, jota käytettiin erityisesti vuosina 1960–1990.
Rakenne koostuu maata vasten valetusta betonilaatasta ja sen varaan rakennetusta puisesta lattiarakenteesta. Puinen lattiarakenne on yleensä lämmöneristetty mineraalivillalla tai sahanpurulla. Betonilaatta on tyypillisesti valettu kosteaa hiekkaa vasten. Rakenteessa saattaa olla kosteussulkukerros (muovi tai pikisively). Pikisively on yleensä betonilaatan yläpinnassa, mutta muovin sijainti vaihtelee.
Betonilaatan yläpuolinen lämmöneristäminen oli aikoinaan käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto, ennen paremmin kosteutta kestävien solumuovieristeiden yleistymistä.

Käyttökohteet
Asuinrakennusten osalta maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne on ollut käytössä lähinnä pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot). Rakenne on erittäin yleinen yksikerroksisissa matalaperusteisissa pientaloissa. Rakennetta on käytetty myös mm. rintamamiestalojen kellarissa silloin, kun aikaisemmin esim. varastokäytössä ollut kellaritila on muutettu asuinhuoneeksi.
Käyttövuodet
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne mainittiin Suomen rakennusoppaista ainakin jo vuonna 1915. Rakenteen käyttö yleistyi kuitenkin vasta 1950-luvulta lähtien, kun rintamamiestaloista siirryttiin kohti matalaperusteisten pientalojen aikaa. Rakenne on esitetty useissa 1950-luvulla julkaistuissa RT-ohjekorteissa.
Vuonna 1998 päivitetyissä rakennusmääräyksissä (SRMK C2) ohjeistettiin, että maanvastaisen alapohjan lämmöneristys tulee sijoittaa kokonaan tai pääosin pohjalaatan alle. Vain yläpuolelta lämmöneristetty puukoolattu maanvastainen alapohjarakenne poistui vuonna 2003 julkaistusta alapohjarakenteita koskevasta RT-kortista.
Vain yläpuolelta lämmöneristettyä puukoolattua maanvastaista alapohjarakennetta voidaan pitää hyvän rakentamistavan mukaisena ennen vuotta 2003 rakennetuissa pientaloissa.
Alla on esitetty yläpuolelta lämmöneristetyn puukoolatun maanvastaisen alapohjarakenteen yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa. Punainen väri tarkoittaa, että käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.
Rakenteen tunnistaminen
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehdyn puukoolatun lattiarakenteen tunnistaa helpoiten rakennekuvista (perustusleikkaus tai alapohjan rakennetyyppi). Rakenteen olemassaoloa voi arvioida myös alimman kerroksen lattiaa tarkastelemalla – jos alimman kerroksen maanvastainen lattia tuntuu kävellessä ontolta tai lattiapäällysteenä on lankkulattia, on betonilaatan päällä todennäköisesti puukoolaus. Rakenne selviää kuitenkin viimeistään lattiarakenteeseen tehtävällä rakenneavauksella.
Merkittävimmät riskit
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne sisältää runsaasti kosteus- ja sisäilmariskejä, joista merkittävimpiä ovat:
- Maaperän kosteus pääsee siirtymään betonilaattaan, jolloin laatta pysyy jatkuvasti kosteana.
- Sisäilman kosteus saattaa tiivistyä betonilaatan yläpintaan, erityisesti rakenteen reuna-alueella.
- Eristetilassa saattaa kulkea lämpö- tai vesijohtoja, joiden mahdolliset vuodot havaitaan viiveellä.
- Maaperän kosteus, betonilaatan yläpintaan tiivistyvä sisäilman kosteus tai putkivuodot voivat aiheuttaa mikrobikasvua lämmöneristeessä tai puurungossa.
- Betonilaatan yläpinnassa oleva pikisively saattaa sisältää haitallisia PAH-yhdisteitä (kreosootti).
- Mikrobivaurioituneista tai PAH-yhdisteitä sisältävistä materiaaleista on ilmayhteys sisäilmaan, jolloin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia.
Vaurioitumisen todennäköisyys
Betonilaatan päälle koolattu lattiarakenne ei automaattisesti tarkoita, että rakenteessa on vaurio, koska rakenteen vaurioitumiseen vaikuttaa moni asia. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty maanvastaisen betonilaatan päälle tehdyn puukoolatun lattiarakenteen vaurioitumisen todennäköisyys.

Data perustuu asuntokauppojen kuntotarkastusten yhteydessä vuosina 2016-2020 tehtyihin havaintoihin. Data antaa kuitenkin liian positiivisen kuvan laatan yläpuolisten materiaalikerrosten kunnosta, koska vaurion tulkinta perustuu tarkastajan aistinvaraisiin arvioihin. Kuten jokainen kuntotutkimuksia tehnyt tietää – vauriota ei läheskään aina voida havaita aistinvaraisesti, ilman mikrobinäytteitä.
Maanvastaisen betonilaatan yläpuolisten materiaalikerrosten kunto kannattaa yleensä selvittää tarkemmilla tutkimuksilla. Kunnossa olevaa rakennetta ei ole välttämätöntä korjata – jos rakenne ei ole vaurioitunut viimeisten vuosikymmenten aikana, se tuskin vaurioituu tulevien vuosikymmentenkään kuluessa.
Vastaan on tullut myös pientaloja, joissa puukoolattu lattiarakenne on tehty suoraan maata vasten ilman betonilaatta. Tällöin rakenteen vaurioituminen on lähes väistämätöntä.
Vaurioriskiä pienentävät asiat
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehdyn puukoolatun lattiarakenteen kosteus- ja mikrobivaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:
- Rakennuksesta poispäin kallistavat vierustojen maanpinnat, sadevesien ohjaaminen pois sokkelin luota ja toimivat salaojat.
- Hyvin kosteutta kestävästä materiaalista valmistettu yläpuolinen lämmöneriste.
- Kapillaarikatko (esim. bitumikermi) betonilaatan ja puurungon välissä.
- Betonilaatan alle lisätty vedeneriste tai lämmöneriste (EPS).
- Betonilaatan alla hiekan sijaan käytetty sora tai sepeli.
Lue lisää: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?