2020-luvun kerrostalot

2020-luvun kerrostalossa on puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu, betonielementeistä kasattu sisäkuori sekä näyttävä jyrkkä harjakatto, joka on katettu pellillä. Ikkunat ja lasitetut parvekkeet ovat isoja. Huonekorkeus on lain sallimaa minimikorkeutta suurempi.

Yhteiskunta ja rakentaminen

2020-luku on käynnistynyt haastavissa olosuhteissa: Koronan hellittäessä ja yhteiskunnan avautuessa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota synnytti maailmanlaajuisen talous- ja energiakriisin.

Koronan ja yleistyneen etätyön takia ahtaan kerrostaloasumisen suosio on laskenut, ja monet haaveilevat pientalosta taajama-alueen ulkopuolella tai maaseudulla. Korona toi esille omakotiasumisen parhaat ja kerrostaloasumisen huonoimmat puolet. Lisäksi kesämökit kävivät hyvin kaupaksi.

Sodan takia Suomi ajautui taantumaan. Inflaatio oli voimakasta ja elin-/asumiskustannukset nousivat merkittävästi. Sähkön hinnan moninkertaistuminen kuritti erityisesti vanhoissa isoissa omakotitaloissa asujia. Asuntolainojen korot alkoivat nousta ensimmäisen kerran lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Samaan aikaan poistui asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus. Asuntojen myyntiajat pitenivät ja ensimmäisiä merkkejä asuntojen hintojen laskemisesta havaittiin myös kasvukeskuksissa.

Arkkitehtuuri ja asuntosuunnittelu

2020-luvun kerrostaloarkkitehtuuri ottaa vasta ensimmäisiä askeleitaan. Nykyarkkitehtuurissa vain taivas, asemakaava ja rakennuslaki ovat rajana.

Uusien kerrostalojen ulkonäkö ja muoto vaihtelevat runsaasti, yhä useammin rakennus pyritään suunnittelemaan ympäristöönsä sopivaksi. Vanhojen näyttävien arkkitehtityylien kopiointi vaikuttaa yleistyvän. Erityisesti keskusta-alueilla tontit ovat usein vuokratontteja.

Paikan päällä puhtaaksimuuratut tiilijulkisivut ovat suosittuja ja osaan uudiskohteista muurataan jopa perinteiset massiivitiiliseinät. Lasi on merkittävässä roolissa julkisivussa. Ikkunat ovat isoja ja parvekkeet lasitettuja.

Vesikattomuodoissa on runsaasti vaihtelua – yhä enemmän käytetään perinteisiä kattomuotoja, kuten jyrkkää harjakattoa. Tasakatto on kuitenkin käytännöllisyyden takia edelleen suosittu. Jyrkät katot katetaan pellillä ja tasakatot kumibitumikermillä. Tasakatot voidaan tehdä myös viherkattoina.

Asunnot ovat kompaktin kokoisia, kylpyhuoneet ovat isoja ja esteettömiä. Keittiö on lähes poikkeuksetta avokeittiö. Tehokkaan rakentamisen takia yhteen kerrokseen on voitu änkeä monta eri huoneistoa, mikä on osaltaan epäkäytännöllistänyt asuntojen pohjaratkaisuja. Aiheesta on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat.

Yhä useampi rakentaja käyttää normaalia korkeampaa huonekorkeutta, huoneiden korkeus saattaa olla esim. 270 cm. Iso parveke tuo asuntoihin lisäneliöitä.

Rakenteet

2020-luvun kerrostalojen rakenteissa ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2010-lukuun verrattuna. Rakenteiden U-arvovaatimuksia ei ole tiukennettu vuoden 2010 jälkeen.

Perustukset routasuojataan EPS- tai XPS-lämmöneristeillä. Huonosti kantavalla maalla perustusten painuminen estetään betoni- tai teräspaalujen avulla. Salaojat tehdään kaksinkertaisista muoviputkista ja putket asennetaan anturan alapinnan alapuolelle. Perusmuurit ja sokkelit valetaan betonista tai kasataan betonielementeistä. Perusmuuri kosteus- ja lämmöneristetään ulkopuolelta. Ulkopuolisena kosteuseristyksenä käytetään kumibitumikermiä ja lämmöneristeenä EPS- tai XPS-levyjä (paksuus 150–250 mm). Perustusrakenteiden ympärillä olevat kapillaarikatkot toteutetaan paksuilla sora- tai sepelitäytöillä. Sokkeliin tehdään lämpökatko sokkelihalkaisulla, jossa betonisokkelin sisään asennetaan valuvaiheessa lämmöneristeeksi EPS tai XPS.

Alapohjat tehdään maanvaraisena betonilaattana tai ontelolaatoista (tuulettuva rossipohja). Lämmöneristeenä käytetään EPS-levyjä. Lämmöneristekerroksen paksuus maanvaraisissa alapohjissa on 100–200 mm ja ryömintätilallisissa alapohjissa 200–250 mm.

Väli- ja yläpohjat tehdään ontelolaatoista. Välipohjissa ei yleensä käytetä askeläänieristettä. Yläpohja lämmöneristetään laatan yläpuolelta joko mineraalivillalla (400–550 mm) tai erityisesti tasakatoissa kevytsoralla (>750 mm). Lämmöneristeen alle asennetaan höyrynsulku muovista tai kumibitumikermistä.

Kaikki huoneistojen väliset seinät ovat paksuja (~180 mm) betoniseiniä ja niiden ääneneristävyys on hyvä. Märkätilojen seinät muurataan harkoista. Muut kevyet väliseinät ovat puu- tai teräsrunkoisia ja levytetty kipsilevyillä. Rankaseinien sisälle asennetaan ääneneristevilla.

Ulkoseinät kasataan betonisandwichelementeistä tai vain sisäkuori tehdään elementeistä ja ulommat osat rakennetaan paikan päällä. Lämmöneristeenä käytettään yleensä mineraalivillaa (paksuus ≥ 200 mm). Betoninen tai tiilistä muurattu julkisivu tehdään hyvin tuulettuvana. Julkisivun taustalla käytetään vähintään 30 mm tuuletusrakoa.

Ikkunat ovat puuta ja alumiinia, sisäänaukeavia 3-lasisia ja 2-puitteisia lämpölasisisäpuitteella varustettuja. Ikkunoiden ja seinien välissä tilkkeenä on polyuretaanivaahto.

Kaikki vesikatteiden alle asennetaan aluskate, jonka läpiviennit on tiivistetty huolellisesti. Erilaiset kattoterassit ja viherkatot yms. kattotasot tehdään käännettyinä kattorakenteina, joissa vesikate on lämmöneristeen alapinnassa. Käännetyissä katoissa lämmöneristeenä käytetään XPS-levyjä.

Järjestelmät

2020-luvun kerrostalon lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen keskuslämmitys, teräksiset patterit ovat ikkunoiden alla. Asunnossa saattaa myös olla vesikiertoinen lattialämmitys. Lämpöjohdot ovat terästä tai komposiittia, lattialämmitysputket ovat muovia (PEX). Rakennus on liitetty kaukolämpöön.

Viemäriputket ovat PP-muovia (polypropeenia) ja käyttövesiputket kuparia, komposiittia tai muovia (PEX).

Asunnossa on joko keskitetty tai huoneistokohtainen koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, jossa ei ole jäähdytystä. Ilmanvaihtokanavat on tehty pellistä. Perinteinen painovoimainen ilmanvaihto vaikuttaa kasvattavan suosiotaan, mutta sen osuus uudiskohteista on marginaalinen. Lue lisää eri ilmanvaihtojärjestelmien hyvistä ja huonoista puolista täältä.

Sähkökaapelit (MMJ) on asennettu muovisissa suojaputkissa välipohja- ja seinärakenteiden sisään. Kaikki pistorasiat ovat maadoitettu ja vikavirtasuojattu.

Esimerkkirakennus

Sisäilmaston olosuhteet

2020-luvun kerrostalon sisäilman laatu ja olosuhteet:

*Joustavan lattiapäällysteen käyttäminen parantaa askeläänteneristävyyttä.

Merkittävimmät riskit

2020-luvun kerrostalo ei sisällä riskirakenteita tai merkittäviä rakenteellisia riskejä, yleisimmät riskit liittyvät rakentamisen aikana tapahtuneisiin virheisiin tai huolimattomuuteen. Kerrostalouudiskohteen yleisimpiä riskejä ovat:

• Eristerapatun julkisivun vauriot.
• Julkisivuliitosten ja -pellitysten virheellisestä toteutustavasta johtuvat vesivahingot.
• Parvekeliitosten vuotaminen.
• Rakentamisen aikana kastuneet rakennusmateriaalit, kuten ulkoseinien lämmöneriste ja ikkunoiden puiset apukarmit – asuinkohteet rakennetaan yleensä ilman sääsuojaa.
• Kastuneiden apukarmien mikrobivauriot.